Yksin yksinäisyydessä?

”Yksinäisyys on tunnetta siitä, kun ei ole ketään, joka kuuntelisi, ymmärtäisi, olisi tukena tai edes seisoisi samassa porukassa.” Näin kirjoittaa Niina Junttila artikkelissaan ”Yksinäisyys satuttaa” (https://nuortenlinkki.fi/tietopiste/tietoartikkelit/mielenterveys/yksinaisyys-satuttaa luettu 27.9.2018). Monet sekoittavat yksinäisyyden yksin olemiseen. Yksin oleminen on oma-aloitteista ja se on vapauttavaa, rentouttavaa ja lisää luovuutta. Yksinäisyys puolestaan on ahdistavaa ja jopa pelottavaa, eikä se ole oma-aloitteista. Se ei ole pelkästään ulkopuolisuuden tunnetta vaan se vaikuttaa koko elämään.

Yksinäisyyttä on sekä sosiaalista ja emotionaalista. Sosiaalisessa on kyse siitä, ettei ole kavereita keiden kanssa olla. Siihen liittyy usein tunne siitä, ettei ole muiden hyväksymä tai ettei kelpaa sellaisenaan. Emotionaalinen yksinäisyys on puutetta läheisestä ystävästä, jolle voi kertoa omia asioitaan. Siihen liittyy usein tunne siitä, ettei ole ketään joka välittäisi.

Kuka sitten tuntee yksinäisyyttä? Sitä voi tuntea kuka tahansa. Artikkelin mukaan 50% nuorista tuntee yksinäisyyttä pidempään kuin yhden lukuvuoden, tytöistä n. 15% ja pojista jopa 20-25% tuntee emotionaalista yksinäisyyttä, eli puutetta läheisetä kaverista. Mielestäni on järkyttävää kuinka moni nuori kokee yksinäisyyttä. Yksinäisyyden tunne on yleensä niin vahva, että se lamaannuttaa kokonaan ja näin vaikuttaa koko elämään. Olen kyllä tiedostanut, että monet tuntevat yksinäisyyttä, mutta vasta kun näin prosenttiluvun silmieni edessä tajusin kuinka moni sitä oikeasti kokee. En pysty ajattelemaan millaista on yksinäisen elämä, sillä en itse ole ollut ikinä yksinäinen pitkään. Olen kyllä kokenut itseni yksinäiseksi, mutta nuo kokemukset ovat kestäneet korkeintaan muutaman tunnin, joten ne ovat aika lyhyitä. Näen kuitenkin ympärilläni ihmisiä, jotka ovat yksin ja mietin ovatko he yksinäisiä vai yksin omasta tahdostaan. Uskon, että syy siihen, miksi emme mene juttelemaan ihmisille, kun näemme heidät yksin on se, että ajattelemme meidän menevän rikkomaan heidän omaa tilaansa. Vaikka he ehkä haluaisivat, että menisimme juttelemaan heidän kanssaan.

Yksinäisyyttä voi tuntea vaikka olisikin kavereita. Silloin tunne ei välttämättä kestä kauaa. Voi olla vaikka tilanne jossa kaverit puhuvat jostakin asiasta, josta itse ei tiedä. Kaverit voivat tällöin jättää huomiotta ja voi tuntea ulkopuolisuutta. Tällaisia tilanteita tulee varmasti kaikille, se on normaalia. Ei aina voi olla niin, että kaverit puhuvat sellaisista asioista, jotka kiinnostavat koko kaveriporukkaa. Tällöin voi yrittää ottaa osaa keskusteluun tai tehdä jotain muuta, voi myös yrittää vaihtaa aihetta johonkin itselle mieluisampaan. Kuitenkaan tuollaisia tilanteita ei tule usein ja niissä koettu ulkopuolisuuden tunne on vain hetkellistä, tästä syystä ihminen pysyy porukassa eikä tule yksinäiseksi.

Mutta jos tuntee itsensä usein yksinäiseksi ja tuntuu ettei ole kavereita, joiden kanssa voisi olla niin kannattaa esimerkiksi mennä rohkeasti tutustumaan. Usein jos on ollut pitkään yksinäinen ajatus siitä, etteivät muut hyväksy, on niin vahva, että on vaikea mennä tutustumaan vieraisiin ja tuttuihinkin ihmisiin. Tällöin kannattaa mennä tilanteeseen, jossa on muita ihmisiä, jotka pitävät samoista asioista kuin itse. Voi vaikka aloittaa jonkin uuden harrastuksen. Harrastuksissa on paljon ihmisiä ja tällöin sieltä löytyy varmasti joku joka pitää samoista asioista ja jonka kanssa tulee toimeen. Kannattaa myös aina muistaa, että voi mennä puhumaan jollekin. Jos ei ole läheistä ystävää tai ketään, jonka kanssa puhua, voi puhumaan mennä vaikka opettajalle tai koulun terveydenhoitajalle. Aikuiset osaavat auttaa ja ohjata tilannetta parempaan suuntaan.

Kouluissa järjestetään yksinäisyyden ehkäisemiseksi paljon tapahtumia. Esimerkiksi kaikilla ryhmäytymisretkillä ja -leikeillä pyritään siihen että kaikille tulisi turvallinen olo luokassa ja, että kaikilla olisi edes yksi kaveri. Kouluissa järjestetään myös koko koulun tapahtumia. Niilläkin pyritään ryhmäyttämään ihmisiä. Se että pidetään yhdessä hauskaa on hyvä tapa ryhmäytyä.

Menee vaan rohkeasti uusiin tilanteisiin ja tutustuu uusiin ihmisiin. Kannattaa muistaa, ettei ole ainut joka tuntee yksinäisyyttä eli et ole yksin. Alkuun voi edetä pienin askelin ja sitten lopulta huomaa, että ympärillä on paljon ihmisiä jotka välittää.